Hevoseni oli eläinrääkkäystapaus
Kirjoittanut hevosten kouluttaja ja kuntouttaja Mervi Pakola. Kuvat Tarja Kivirinta.
Jos hevonen on ollut todella huonoissa käsissä ja sitä voidaan kutsua eläinrääkkäystapaukseksi, ihmiset usein ajattelevat hevosella olevan henkisiä traumoja. Niinhän meille ihmisille kävisi. Tässä tapahtuu mielestäni hyvin herkästi turhan paljon inhimillistämistä ja hevosen kipukäytöstä ajatellaan henkisen puolen ongelmaksi, vaikka se olisikin fyysinen ongelma, jota voidaan hoitaa.
Henkisen puolen traumoja kutsun itse ennemmin pelkoehdollistumaksi, joka kuvaa sitä mielestäni paremmin. Olen miettinyt paljon sitä, mistä erottaa kipukäytöksen ja, mistä pelkoehdollistuman tai niin kutsutun henkisen trauman. Oman kokemukseni mukaan pelkoehdollistuma liittyy tiettyyn tilanteeseen hyvin selkeästi.
Esimerkkinä, jos hevonen on säikähtänyt kärryjä, se pelkää niiden perään laittoa tai jopa niiden näkemistä. Jos hevonen on kipeä, sen aivojen pelkojärjestelmä on voinut aktivoitua, jolloin se voi olla erityisen pelokas yleisesti. Välillä näitä on vaikea erottaa.
Voi nimittäin myös olla, että hevonen pelkää vaikkapa satulan selkään laittoa siksi, että siitä seuraa kipua. Joko suoraan epäsopivan satulan, satulan tai satulavyön aiheuttaman paineen aiheuttamana tai sitten siitä seuraavan liikuttamisen myötä, jolloin hevonen voi alkaa reagoida jo satulointiin. Tällöin kyseessä ei välttämättä ole pelkoehdollistuma jostain aiemmasta, vaan sen hetkinen kipu tai epämukavuus.
Miksi huonoissa käsissä ollut hevonen kannattaa tutkituttaa eläinlääkärillä perusteellisesti?
Jos hevonen on ollut todella huonoissa käsissä, on hyvin mahdollista, että sillä on kipuja jossain. Tämä johtuu siitä, että huonot olosuhteet ja osaamaton tai liian vahva käsittely luovat stressiä ja tämä taas altistaa monenlaisille ongelmille, kuten mahahaavoille. Mahahaavan riskiä lisää myös pitkät heinäruokintavälit, joita saattaa hyvinkin olla paikassa, jossa hevosen hyvinvoinnista ei pidetä kunnolla huolta. Myös mm. madot ja suolistotulehdukset ovat mahdollisia huonon madotuksen tai vaikkapa pilaantuneen tai hevoselle muuten sopimattoman heinän myötä.
Sen lisäksi tällaisissa olosuhteissa tuskin ymmärretään kipukäytöksen päälle, jolloin kipu jää hoitamatta ja hevonen voi kärsiä kivusta pitkäänkin. Vammoja ja vaivoja ei hoideta niin hyvin kuin ne pitäisi, joten kipu voi pitkittyä ja alkaa aiheuttaa heijasteongelmia muualle kehoon.
Kaviot tai hampaat voivat päästä huonoon kuntoon ja aiheuttaa kipua, jos niitä ei hoideta säännöllisesti ja asiaan perehtyneen ammattilaisen toimesta. Ajan kuluessa nämäkin voivat vaikuttaa myös muualle hevosen kehossa aiheuttaen kipua ja mahdollisesti muita ongelmia, tulehdusta, pehmytkudosvammoja tms. Huonot kavioasennot voivat aiheuttaa pidemmän päälle jopa nivelrikkoa, jota ei voida enää korjata, vaikkakin kipua voidaan hoitaa.
Siksi sen sijaan, että ajattelisi huonoissa käsissä olleen hevosen olevan traumatisoitunut henkisesti, on todella tärkeää tutkia ja hoitaa hevosta hevosiin erikoistuneen eläinlääkärin kanssa. Kun kivut saa kuntoon, on hevosen käytös todennäköisesti jo paljon parempaa ja voi alkaa purkaa pelkoehdollistumia lisäksi, jos sellaisia vielä havaitaan.
Mitä sitten kannattaisi vähintään tutkia?
Perusterveystarkastus ei minusta riitä, vaan teettäisin tällaiselle hevoselle vähintään ontumatutkimuksen, jossa huomioitaisiin myös selän terveys sekä tähystäisin mahan. Jos näistä ei mitään löydy, ei hintalappu pelkille tutkimuksille ole mahdoton. Esimerkiksi meidän käyttämällämme klinikalla 550€-600€. Jos hoidettavaa on, ne sitten päälle.
Samalla kannattaisi tietysti katsoa hampaat, jotka ovat yksi ensimmäisiä asioita, jotka jäävät huonolle hoidolle. Kotona kutsuisin mahdollisimman nopeasti pätevän kengityssepän hoitamaan kavioita sekä tekisin madonmuna-analyysin lannasta ja madottaisin hevosen sen perusteella eläinlääkärin ohjeilla.
Ruokinnan pitäisin yksinkertaisena, vaikka hevosen painoa pitäisikin saada nostettua. Jos laihuuden taustalla onkin ruoan puutteen sijaan ruoka-aineallergioita, mahahaavaa tai suolistotulehdus, vahva väkirehuruokinta pahentaisi tilannetta ja haluaisin välttää sitä. Perustaisin ruokinnan hyvälaatuiseen heinään, kivennäiseen, suolaan ja mahdollisesti lisäisin ruokintaan heinäpellettiä, öljyä, melassileikettä tai muuta yleensä hyvin siedettyä rehua.
Jos hevosella edelleen ilmenisi kipuun viittaavaa käytöstä muutaman kuukauden hyvällä hoidolla, eikä ensimmäisissä tutkimuksissa olisi löytynyt mitään selittävää, miettisin asiaa vielä uusiksi ja tutkituttaisin hevosta lisää hevosiin erikoistuneella eläinlääkärillä. Tässä vaiheessa tuntisin hevosen jo paremmin ja osaisin kertoa sen kipuun viittaavasta käytöksestä eläinlääkärille selkeämmin, jolloin kivun syy voisi olla helpompi löytää.
Tässä voisi käyttää apuna kehittämäämme Equine Pain Finder työkalua, jonka avulla voit arvioida oman hevosesi kipukäytöstä. Saat sieltä myös listan käytöksestä, joka arvioimasi hevosen kohdalla viittaa kipuun. Tämän listan näyttäminen eläinlääkärille voi auttaa eläinlääkäriä paikantamaan kivun syy nopeammin.
Eläinrääkätyn tai muuten huonoissa käsissä olleen ja puutteellisesti hoidetun hevosen kanssa pitää mielestäni olla erityisen tarkkana kipukäytöksen seuraamisen ja kivun hoitamisen kanssa.